Jyväskylän Akvaarioseuran viljelykilpailun tarkoituksena on lisätä mielenkiintoa akvaariokalojen viljelyyn sekä kannustaa uusien lajien viljelemiseen. Kilpailuun voivat osallistua kilpailuvuonna jäsenmaksunsa suorittaneet seuran jäsenet.
Kilpailussa palkitaan kolme eniten pisteitä kerännyttä viljelijää. Jyväskylän Akvaarioseuran kiertopalkinto luovutetaan vuodeksi kerrallaan viljelykilpailussa eniten pisteitä keränneelle seuran jäsenelle. Lisäksi palkintoina kärkisijoituksista on lahjakortteja tai tavarapalkintoja.
Akvaariokalojen viljely katsotaan onnistuneeksi, kun poikaset on saatu kasvatettua vähintään siihen ikään saakka, että ne ovat nuoria yksilöitä eivätkä enää tarvitse erikoishoitoa. Tällöin viljelijä täyttää viljelyraportin ja palauttaa sen seuran viljelyvastaavalle (Kari Markko ktma2000@yahoo.com) mieluiten sähköpostin liitetiedostona.
Raporttiin merkitään lajin suomenkielinen ja tieteellinen nimi, kutu- ja poikasaltaiden (jos on käytetty eri akvaarioita) vesiarvoja sekä yleisiä tietoja kudetuksen ja kasvatuksen etenemisestä. Jos viljelyraportti ei ole entuudestaan tuttu, kannattaa siihen tutustua, kun kutu tapahtuu niin osaa kirjoittaa muistiin tarvittavat asiat raportin täyttämistä varten. Vesiarvoja voi käydä mittaamassa esim. seuran kaapissa olevilla vesitesteillä.
Kilpailukausi on kalenterivuosi. Kudun tulee olla tapahtunut sinä kalenterivuonna, jona kilpailuun osallistutaan, tai edellisenä (jos kutu on tapahtunut loppuvuodesta). Saman henkilön samana kilpailukautena ilmoittamat saman kalalajin viljelysuoritukset otetaan huomioon siten, että saman lajin toistuvista viljelyistä viljelijä saa puolet ko. lajin viljelystä oikeuttavasta pistemäärästä. Saman pistemäärän saavuttaneiden keskinäisen sijan ratkaisee merkkisuoritusten lukumäärä siten, että voiton vie se, jolla on eniten korkeamman luokan suorituksia. Näidenkin ollessa tasan sija jaetaan.
JAS:n viljelyvastaavan käsittelee viljelyraportit, tekee niistä yhteenvedon ja esittää tulokset yhdistyksen hallitukselle, joka tekee päätökset viljelykilpailun sijoituksista ja jaettavista palkinnoista. Tulokset julkaistaan ja palkinnot luovutetaan parhaille viljelijöille kilpailuvuotta seuraavan vuoden vuosikokouksessa. Kaikki hyväksytyt viljelyt tullaan julkaisemaan yhdistyksen nettisivuilla.
Kaikkien kalalajien viljelystä ei saa yhtä paljon pisteitä, vaan pisteet määräytyvät sen mukaan, miten vaikeaksi kyseisen lajin viljely on määritelty Akvaarioliiton viljelytaulukossa. Vaikeustasot ovat pronssi, hopea, kulta ja valio. Taulukkoa ei ole päivitetty pitkään aikaan, joten voi olla, ettei viljelemääsi lajia ei löydy taulukosta ollenkaan tai lajin nimi on muuttunut. Mikäli sinulla on syytä esittää jonkin lajin viljelytason muutosta, lähetä perusteltu muutosehdotus viljelyvastaavalle, joka tuo sen yhdistyksen hallituksen käsittelyyn.
Jos viljelemääsi kalalajia ei löydy Akvaarioliiton taulukosta, jätä viljelyraportin merkkikohta kokonaan tyhjäksi. Tällaisiin viljelyraportteihin tulee liittää mukaan muutama riittävän selkeä valokuva, jotta lajin määritys voidaan myöhemmin todentaa. Asian käsittelee JAS:n hallitus.
Mitä vaikeammasta viljelysuorituksesta on kysymys, sitä tärkeämpää on, että viljelyraportti on mahdollisimman yksityiskohtaisesti täytetty. Pronssitason suoritukseen riittää, että ainakin yksi poikanen selviää nuoruusikään saakka. Pronssitason viljelyksi voidaan laskea myös seura-akvaarioon ilmaantuneet “vahinkokalat”, vaikka tarkka tieto kututapahtumasta puuttuisikin. Hopea- ja kultatasoon oikeuttavassa viljelyssä on saatava kasvatettua vähintään 10 poikasta nuoruusikään saakka. Kultasuorituksessa edellytetään lisäksi, että poikasten laatu on hyvä. Kulta- ja valiotasoon oikeuttavaan viljelyyn täytyy olla todistajana yhdistyksen viljelyvastaava tai vaihtoehtoisesti joku muu hallituksen jäsen tai hallituksen valtuuttama jäsen (kysy lisätietoja JAS:n viljelyvastaavalta). Myös pronssi- ja hopeatasoisen lajin viljelylle on oltava todistaja, joka voi olla joku muukin kuin seuran jäsen.
Viljelykilpailu koskee pääsääntöisesti luonnonmukaisia kalalajeja, niiden alalajeja, rotuja ja paikallisia muotoja. Muiden kuin luonnonmukaisten värimuunnosten viljelystä voi saada pronssitason pisteet. Kalojen keinotekoiset muotomuunnokset, kuten huntupyrstöt ja mulkosilmät, sekä keinotekoisesti värjätyt kalat eivät oikeuta niiden kudettua viljelysuoritukseen.